Jonkinlaista junnutaustaa tietenkin löytyy. Muistikuvat on
kuitenkin erittäin hatarat, enkä saa millään mieleen kuinka vanha olisin ollut
tai ketä ylipäätään pelasi edes kanssani. Se kiinnostus loppui aika lyhyeen,
kun muistelisin olleeni suhteellisen kehno pelimies. Isoveljen kiinnostuksen
kautta kävin enemmänkin yleisurheilupiireissä, joissa olin myös enemmän
vaihtomies kuin avauksen vakiokasvo. Huhujen mukaan piirin mestaruusmitali löytyy
aitaviestistä, mutta en ole ilmeisesti pitänyt tuota kovinkaan suurena
saavutuksena, koska minulle vain kerrottiin siitä viime kesänä.
Jalkapallo pysyi kuitenkin koko ajan mukana. Kyllä me
kaveriporukalla käytiin joka kesä pelaamassa muutaman kerran viikossa, joten ei
laji missään nimessä unohtunut. Useampana vuonna on osallistuttu jopa joihin
höntsyturnauksiin. Kilpaurheiluna jalkapallo oli nuoruudessa vähissä.
Kirjoittaminen on jostain kumman syystä kiinnostanut myös
vuosikausia. Yläasteelta lähtien on tullut tekstiä suollettua, mutta silloin
aiheena oli useammin jääkiekko. Muistelinkin olleeni parissa kiekkoaiheisessa
proggiksessa mukana. Sami Helenius fan pagen kautta pääsin lukiolaisena kerran
jopa haastattelemaan isoa Samia puhelimen välityksellä. Toinen projekti oli
Jatkoajan kevyenä kopiona toiminut Kiekkoareena, mutta tuo nimi taitaa olla
toisella sivulla nykyään käytössä. Eivät nämä mitään isoja projekteja omalle
kohdalle olleet, mutta hienoa, että silloinen spämmiminen jokerifanit.netin
keskusteluun tuotti tulosta.
Jossain vaiheessa kiekko alkoi jäädä taakse, kun jalkapallon
kiinnostus nousi. Vuonna 2007 tehtiin ensimmäiset kilpadebyytit jalkapallon
puolella, kun Tampereen puistofutisura FC Toosan riveissä lähti käyntiin. FC
Toosan kanssa hienoin muisto liittyy ehdottomasti kesään 2010, jolloin
lohkovoittajana matkattiin lopputurnaukseen, josta mukaan tarttui pronssimitali.
Oman suoritukseni merkittävin osuus taisi olla oma maali pronssipelissä, mutta ”ei
kautta ilman maalia” sanotaan. 2012 kesä tuli vielä hoidettua manageritehtäviä
kyseisessä joukkueessa pelaamisen lisäksi.
Todellinen jalkapalloura taisi kuitenkin alkaa vasta viime
kesänä, kun UrPS/2 starttasi pelinsä. Nuorten pelimiesten lisäksi muutamia
vanhempia kavereita kaivettiin tueksi ja viime kesän oli pelillisesti oikein
mukava. Hankalan alkukauden jälkeen lopullinen sijoitus omassa lohkossa
Tampereen Kutosessa oli neljäs. Kaksi maalia täplältä, mutta jostain syystä
kaikki silti muistivat vaan sen epäonnistumisen 6-1 voitossa Forssaa vastaan.
Elämä on julmaa, mutta paikka tulevan kauden kapteenistossa lievittää tuskaa
hieman.
Pelaajaurasta kuitenkin takaisin lähtökohtiin.
Todellinen herätys urjalalaiseen jalkapalloon tapahtui
vuoden 2008 aikana. Vietimme koulun kautta kansainvälistä viikkoa Hollannin
Alkmaarissa, jossa englantilainen Kit sai minut laittamaan asiat oikeaan
järjestykseen. Oma englantilainen futissuosikkini on Manchester United. Kit
nimesi seurakseen Arsenalin. Kit ihmetteli miten voin kannattaa seuraa, jota en
ole koskaan edes nähnyt livenä. ”Eikö
minulla ole omaa seuraa?” minulta kysyttiin.
Silloin tajusin, että
on koko ajan ollut. Tukholman AIK:n olen nähnyt livenä useammankin kerran,
mutta samalle tasolle ei ole tunteessa päästy kuin viime vuosina Palloseuran
kanssa.
2007 vuoden aikana urjalalainen futiskulttuuri oli saanut
ensimmäisen piristysruiskeensa UrPSupporters kannattajaryhmän myötä. Tunsin
ryhmästä muutaman kaverin paremmin ja suurin osa oli nimituttuja. Pääsin
kesällä 2008 mukaan tähän touhuun ja sen jälkeen voin myöntää, että
UrPSupporters on tehnyt erinomaista jälkeä suomalaisen kannattajakulttuurin
edesauttamiseksi. Sarjatasolla ei ole
minkäänlaista merkitystä, kun joukkue on sinun oma. En ollut koskaan kokenut
muuta suomalaista futisjoukkuetta omaksi, vaikka olen kuinka yrittänyt. UrPS
sopi tähän muottiin täydellisesti.
Tutkiskeltuani UrPSin kotisivuja tarkemmin, niin 2009 vuoden
aikana kirjoittelu alkoi siellä ennakoilla kotipeleihin. 2010 kesällä ennakot
kaikkiin peleihin sekä raportit nähdyistä peleistä. Tästä kehityttiin 2011
kauteen niin paljon, että saatiin jo kaikista peleistä ennakot ja raportit
aikaan. Tiukan otteluohjelman aikaan tuo
kirjoittelu on päässyt hieman rasittamaan, mutta pääasiassa on ollut mukavaa kirjoittaa
sisältöä hyvin tehdyille kotisivuille.
UrPSin foorumilta olen saanut kirjoitusapua ja tarvittavaa kritiikkiä
kirjoittamiseen. Tosin edelleen raportit ja ennakot ovat liian
sanomalehtimäisiä tai ainakin niin on eräs jallupullon hävinnyt kaveri sanonut.
Näkisin urjalalaisen jalkapallon kehittyneen hienosti
viimeisten vuosien aikana. Kyse ei ole pelkästään edustusjoukkueen viime kauden
noususta Vitosesta Neloseen. Kyse on myös siitä, että Urjalassa on kaksi
miesten joukkuetta, useampia junnujoukkueita, toimivat nettisivut, joilla on
hyvin kävijöitä, suuri fanimäärä Facebookissa ja oikeasti hyvänoloinen visio
tulevaisuudesta. Seuran ympärillä on toimijoita, jotka oikeasti kuluttavat
vapaa-aikaansa seuran hyväksi ja arvostavat tätä hienoa seuraa.
Uskoisin tänä vuonna pääseväni vielä paremmin seuran
tilanteesta kartalle johtokunnan paikan myötä. Toivottavasti tänä vuonna
saadaan paljon hyvää aikaan ja ensi vuonna Palloseuran juhlistaa 50-vuotista
taivalta, joten silloin saadaan hyvät juhlat aikaan. Paljon on omalta osalta
tapahtunut, kun matkalla on menty fanista toimittajaksi, pelaajasta johtokunnan
jäseneksi.
Vähän tällaiseen sekavaan sillisalaattiin tämä nyt päättyi.
Hyvin tehdyistä muistiinpanoista ei näemmä ole apua, jos niitä noudattaa vain
vähän sinnepäin. Tässä nyt jotain tarinaa mistä lähtökohdista näitä juttuja
kirjoitetaan. Ei siinä tutuille ihmisille välttämättä paljoa uutta infoa ollut,
mutta toivotaan lukijoista löytyvän jokunen myös tuttavapiirin ulkopuolelta.
Tulen pyrkimään siihen, että kesällä uutta sisältöä tulisi
noin kerran viikossa. Kotisivuille kirjoitellaan edelleen ennakoita ja
raportteja, mutta nyt on oma kanava jossa paneutua asioihin syvemmin. On
mahdollista tehdä tarkempia pelillisiä havaintoja, esitellä pelaajia
haastattelujen kautta tai hakea jotain historia-aspektia jonkun vanhemman jutun
perusteella. Ensi viikolla otetaan katsaus Regions’ Cupin ihmeelliseen
maailmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti