Mikä on futsal-UrPS?

Kävin tänään elämäni toisen kerran futsal-pelissä. Ensimmäinen kerta oli Espoossa pari vuotta sitten, kun kävin katsomassa Ojalan veljesten (Henrin ja Kasperin) visiittiä GFT - KylVe -liigapelissä. Siitä ei nyt futsal-kärpänen sen kummemmin purrut, kun seuraava käynti tuli vasta tänään.

UrPS-futsal on ollut itselleni hieman mystinen homma. Kun en ole lajista ymmärtänyt juuri mitään, niin on ollut hieman hankalaa olla kiinnostunut tästä enempää. Muutaman vuoden ajan olen pyrkinyt järjestämään aikaa niin, että pääsisin johonkin turnaukseen katsomaan peliä tai kahta. Tänään se tilanne aukesi, kun hommat järkkäiltiin kotona niin, että ehti kauden viimeiseen peliin.

Futsal on ollut UrPSin jaostona hieman kapeampi. Vain murto-osa nurmikentillä punapaidassa taistelevista käy säännöllisesti näissä tapahtumissa, mutta onneksi joukkue on elellyt kuitenkin ihan kelvollisesti.

Edelleenkään en pidä itseäni millään tasolla futsalin asiantuntijana, mutta kyllä sitä taas lajista jotain oppi. Kun ei oikein tiedä miltä futsalin pitäisi näyttää, niin oli ihan mukavaa olla katsomossa. Peli oli kuitenkin aika vauhdikas, erilailla taktinen kuin tavallinen jalkapallopeli ja lopulta aika jännittävä.

Ei ollut paha arvata, että futsal on sellainen peli joka sopii Janne Ahtosaaren hyvälle tekniikalle. Kolme maalia oli loistava suoritus, mutta muutamassa paikassa suuremmalla itsekkyydellä olisi voinut tehdä jopa enemmän. Harmillista oli, että Ilari Ojala joutui olemaan maalissa, koska siltä paikalta kaksi tehtyä maalia osoitti, että kentälläkin olisi todennäköisesti kulkenut hyvin. 

Janne Huttunen moukutti aikamoisella kanuunalla UrPSin seitsemännen maalin. Hauskasti maalivahti koitti hieman piiloutua muurin taakse. Kotijoukkueen veskari oli kyllä ongelmissa muutenkin Huttusen kovien vetojen kanssa.

Kahdella kentällisellä pelannut UrPS oli selvästi panostanut "ykköskenttään" hieman enemmän, mutta tilanne huomoiden se oli ihan ymmärrettävää. Ykköskenttä teki seitsemästä maalista viisi (Ilarin maalit huomoitu sen mukaan kumpi kenttä oli kentällä hänen maaliensa aikana). Kakkoskentässä yksi mies kiersi hyökkääjien osalta. 9 kenttäpelaajaa oli todennäköisesti ihan kelvollinen määrä. Olisi antanut ainakin yhden loukkaantumisen anteeksi, kun olisi pystynyt edelleen pelaamaan kahdella kentällisellä.

Erittäin mukava tapahtuma ja varmasti hyödyllinen tapa pitää talvella jonkinlaista pallokontrollia yllä. En usko, että itse pärjäisin lajissa kovinkaan kummoisesti, joten arvostan näitä kavereita suuresti. Tarjosivat ainakin minulle oikein hienon iltapäivän tämän lajin parissa. Otsikon kysymykseen en vieläkään tiedä ihan tarkkaa vastausta, mutta jos teillä tulevina talvina on mahdollista käydä katsomassa näitä pelejä, niin käykää ihmeessä. Kaikki apu futsal-puolelle on varmasti tarpeen.

Uusi vuosi, uusi yritys

Kausi 2015 lähenee päivä päivältä. Kuten oma seurani UrPS, niin myös minä suunnittelen maltillista heräämistä kohti tulevaa kesää. Tampereen Nelosen kilpailijat ovat harjoitelleet ja iso osa jo pelannutkin harjoitus- tai cup-pelejä, mutta Urjalassa ei ole kiirehditty. Osa pitää kuntoa yllä futsalin puolella, osa jääkiekolla ja osa ihan omatoimisesti. Tilanne Urjalassa ei ole mitenkään poikkeuksellinen.

Tampereen Nelosen vaatimustaso tuntuu koko ajan nousevan ja kun seuraa sosiaalisen median ja futisforumin kautta porukoiden valmistautumista kauteen, niin väkisinkin tulee hieman epäilevälle kannalle, että miten Palloseura tulevasta kaudesta selviää. Uskoisin, että monissa tulevan kauden ennakoissa Palloseura rankataan putoamisviivan alapuolelle. Mutta se sopii Urjalassa oikein hyvin.

Megaluokan vahvistuksista ei ole hiiskuttu, mutta runko pysynee pääosin kasassa. Ensi kaudelta poisjäävä UrPS/2 tuo edustusjoukkueelle kaivattua laajuutta. Viime kausi meni kummankin joukkueen osalta hieman siinä rajoilla. En nyt epäile yhtään etteikö vahvistuksia löytyisi myös tulevalle kesälle, mutta vielä helmikuussa tai edes maaliskuussa ei ole niiden aika.

Muutaman vuoden ajan Palloseuran kausi on alkanut tässä helmikuun lopussa ParVin vieraana sunnuntai-illan lepakkovuorolla. Ukkoja on ollut hieman hankala saada paikalle, mutta jonkinlainen kauden avaus on kuitenkin saatu aikaan. Alkuvuoden aikana on ollut hieman samaa ongelmaa, sillä harjoituspelejä on ehditty tarjoamaan sekä Tampereelta että Forssasta, mutta niihin ei ole ehditty lyhyellä varoajalla kokoamaan pelaajia tarpeeksi. Ehkä parempi vielä niin. Mahdollisuuksia kuitenkin tulee vielä ihan riittävästi, sillä vuoroja tuntuu löytyvän. Nyt on ehdottomasti otettava oikeat ottelut valmistautumiseen eikä mentävä vain joka paikkaan, koska on pakko.

UrPS arvottiin Suomen Regions´ Cupissa suoraan toiselle kierrokselle takaisin Neloseen nousseen Parolan Visan vieraaksi. Rajusti UrPSin viime kohtaamisesta muuttunut ParVi tippui Suomen Cupissa Janakkalan Palloseuralle 0-2 numeroin, eikä harjoitusottelut ole muutenkaan sujuneet ihan ongelmitta. ParVi on kuitenkin varmasti paljon valmiimpi nippu, kun jossain välissä tälle pelille löydetään peliajankohta.

Blogin osalta olisi varovaisa toivetta heräilystä. Kaikki kirjoittaminen on ollut enemmän tai vähemmän taka-alalla, muttta pakko taas yrittää. Heinäkuussa syntyvä toinen lapsi sotkenee kirjoitusaikatauluja taas hieman, mutta nyt vaan mennään sillä mihin pystytään. Ehkä tulevaksi kesäksi yritän tinkiä kirjoitusten pituudesta hieman, jotta saisin useammin materiaalia ulos. 

Lisäksi minun on tarkoitus olla hieman aktiivisempi Tampereen alasarjoja koskien Twitterin puolella. Pakko myöntää, etten osaa nyt näin iPadilla kirjoittaessa lisätä linkkejä tai mitään muutakaan hienoa, mutta muistaakseni blogin sivuilla on linkki twitter-profiiliini. Pre-seasonia, ennen UrPSin pelejä, seuraillaan todennäköisesti enemmän sieltä puolelta.