TOP10 – muistoja kolmelta viime vuodelta

Kuten jo ehkä moni tietää, niin oma pelaajaurani tällä erää Urjalan Palloseurassa päättyi kauden päätösotteluun Hauholla. Alun perin sovittu 2+1-vuotinen sopimus on nyt täytetty ja on aika tehdä kesäisin muutakin kuin elää peliohjelman tahdissa.

Ajattelin koota TOP10-listan minulle tärkeimmistä peleistä, jotka ovat jääneet tämän kolmen vuoden ajalta mieleen. Linkitän pelin perään raportin, josta jokainen voi käydä katsomassa faktat. Liitän vapaampaan tyyliin oman näkemykseni mitä siitä pelistä jäi mieleen ja minkä takia.

Toivon todella, että myös ensi kaudella nähtäisiin UrPS/2, mutta se tulee vaatimaan paljon. Se vaatii edustukseen pelaajia, mutta se vaatii myös kakkosjoukkueeseen pelaajia. Omalta kohdaltani 300km kotipeleihin on nyt tällä erää ohi ja kyllä taas kun viimeisestä pelistä Hauholta ajoi hämärtyvässä illassa yksin kotiin, niin tiesi, että päätös on oikea. On tullut nähtyä monta hienoa paikkaa, koettua monta hienoa peliä ja tutustuttua monen hienoon persoonaan.

10. VesVi – UrPS 9-0 (7-0) 28.6.2014

Raportti

”Oman UrPS-urani suurinumeroisin tappio. Samaan aikaan edustuksella peli Ilveksen kakkosjoukkuetta vastaan kotikentällä, joten tietyllä tavalla lähdettiin jo valmiiksi vähän hävinneenä liikkeelle. VesVi oli voittanut melkein kaikki pelinsä ja näki jo silloin, että jatkavat tuosta lohkosta Vitoseen.

Muistan, kun peliä oli takana ehkä 10 min. Koivulan Sami joutui loukkaantumisen jälkeen jättämään kentän, oli otettu jo kolme omiin ja kun näki siinä kentän vieressä koulun seinällä kellon, niin vaan toivoi että peli loppuisi nopeaan.

Ei olisi varmaan voitettu tuota peliä edes parhaimmalla kokoonpanolla, mutta ei mielestäni silti kovin kohtaamani joukkue urallani. Onneksi tuon pelin jälkeen oli saunailta, niin ei ollut täysin turha reissu Urjalaan/Vesilahdelle.”

9. JanPa – UrPS 7-1 (3-1) 27.5.2012

Raportti

”Toinen isonumeroinen tappio. Oli meidän koko homman kolmas virallinen peli. Eipä oikein jäänyt muuta kerrottavaa kuin ensimmäinen maalini Palloseuran paidassa. (Pirhosen) Tanelia rikottiin pilkun arvoisesti ja jostain syystä Hepe (valmentaja Henri Ojala) päätti, että minun pitäisi vetää pilkku. Oli tuskaisen kuuma ja se Liinalammen kenttä ei ole muutenkaan sellainen mihin tuuli sopisi.

Maalivahdista jotenkin näki heti kumpaan suuntaan se aavistaa. Helpotti paljon vetoa, joka ei ollut muistaakseni kovinkaan kummoinen, mutta meni maaliin. Noustiin vielä näennäisesti mukaan peliin 2-1 tilanteessa, mutta eihän meillä ollut saumaa. JanPa kuuluu kanssa niihin kovimpiin vastustajiin mitä vastaan ollaan pelattu. Jostain syystä tuon kauden alussa ylemmilläkin sarjatasoilla pelannut Aaro Forss pelasi JanPassa. Ei pelannut kyllä koko kautta siellä, kun taisi tie viedä Ykköseen tai Kakkoseen. Aaro Forss on toiseksi kovin jalkapalloileva Aaro mitä tiedän."

8. FC Pisa – UrPS/2 7-1 (3-1) 29.7.2013

Raportti

”Kolmas selkäsaunapeli, joka on jäänyt mieleen. Olen aina kantanut UrPSin paitaa suurella ylpeydellä. Tähän peliin panoksia nosti vielä, että Punkalaitumen miehet (Tomi Koivula & Markus Suominen) olivat intin takia sivussa ja kapteenin nauha siirtyi minulle. Ei ollut kyllä helpoin lähtökohta olla ilman noita ukkoja pelissä ja eihän se nauha kädessä sitten mihinkään isompaan johtanut. En ole kyllä myöhemminkään saanut napattua voittoja kapteenina, joten ei se rooli ehkä ollut oikea.

Oltiin pelissä vielä avausjakso suht hyvin mukana. Lepistö (Eero) hommasi vastustajan laitapakille kahdella keltaisella ulosajon avausjaksolla, mutta se taisi olla Pisan onni. Sen jälkeen pyörittivät peliä ihan rauhassa ja me oltiin ihan kusessa.

Harmittamaan jäi, että toista maalia edelsi niin selvä käsivirhe, jonka tuomarikin varmasti näki, kun vieressä seisoi. Ei kuitenkaan viheltänyt ja kaveri nappasi kädellä pallon alas ja painoi maalin. Eihän me olisi sitä peliä varmaan millään voitettu, mutta annettiin siihen paikkaan jotain jossittelua. Toisella jaksolla haettiin riskillä maaleja ja soi omissakin. Raution Markus oli tuuraamassa kaimaansa topparina ja ei voi sanoa, että meidän esitys olisi ihan paras mahdollinen ollut puolustuslinjassa.”

7. TNS TFT – UrPS/2 5-2 (4-0) 11.5.2012

Raportti

”Ensimmäinen UrPS2-sarjapeli. Hiekkakentällä ja vastassa FC Mietokastikkeena paremmin tunnettu jengi. Ei ollut mitenkään helppo peli. Oltiin pelattu samalla kentällä Topan B-junnuja vastaan peli, joka sekin hävittiin, niin ei ollut kovinkaan suuria voitto-odotuksia muutenkaan. Oltiin muutenkin lähinnä harjoittelemassa vielä.

Avausjaksolla säbätähti Henri Johansson taisi kylvettää meitä kolmella maalilla. Johansson on todennäköisesti paras pelaaja, jota vastaan olen joutunut pelaamaan. Nopea, taitava, kova ja sopivan vittumainen. Haistoi aina maalipaikat hyvin, mutta pystyi myös luomaan niitä tyhjästä.

Peliä ei suoranaisesti helpottanut kova vesisade, mutta olihan se nyt ihan isät vs. pojat –meininkiä. Omasta mielestäni meidän onni oli, että toinen puoliaika voitettiin 1-2 numeroin ja saatiin pelistä vähän kiinni. Se loi uskoa jatkoon, vaikka seuraavat kaksi peliä hävittiinkin.”

6. UrPS/2 – TNS TFT 2-1 (0-0) 3.8.2012

Raportti

”Ei tämä ehkä se kaikkein tyylikkäin voitto ollut, mutta jäi mieleen makeana revanssina kauden aiemmasta kohtaamisesta. Tällä kertaa meillä oli ihan selvä etulyöntiasema. Mietokastike aloitti pelin yhden vajaalla. Toisella jaksolla lensi suoralla punaisella jätkä pihalle torjuttua pallon maaliviivalta kädellä ja lopussa vielä toisella keltaisella aiemmassa pelissä meitä kurittanut Johansson. Loppu siis kolmen ylivoimalla.

Tämä oli meille tärkeä voitto henkisesti. Oltaisiin todennäköisesti normaalissa 11 vs 11-pelissä hävitty tämä, mutta oli tärkeä voitto siihen tilanteeseen ja loi uskoa, että voidaan tarvittaessa voittaa melkein kenet tahansa."

5. UrPS/2 – LaVe/2 6-0 (5-0) 17.6.2012

Raportti

”Ensimmäisen maalinsa muistaa aina, mutta niin muistaa ensimmäisen voittomaalinsakin. Tuo oli vielä syntymäpäiväni ja perhettäni oli katsomassa. Oikein hieno päivä tehdä maali. Pilkustahan se tälläkin kertaa tuli. Ei mitenkään erikoinen veto tälläkään kertaa, mutta veska ei onneksi ollut yhtään mukana.

Kyllä me sitten pöllytettiinkin LaVea. Se oli yksi parhaista meidän peleistä sillä avauskaudella. Tasapainoinen ja hallittu esitys. Ei meillä ollut mitään hätää siinä pelissä.

Pilkkua pääsin laukomaan voitettuani reeneissä pilkkukisan. Eli tällä kertaa vetovastuu oli ihan ansaittua. Mentiin monta kierrosta eteenpäin ennen kuin lopussa oltiin Suomisen Markuksen kanssa. Tiukoille meni, mutta toppari olisi joka tapauksessa vetänyt pilkkua.

Tästä pelistä uskalsin laittaa paineita Lepistölle, että tekisi myös maalin syntymäpäivänään kauden viimeisessä pelissä. Teki sitten kolme. Tänä vuonna Nelosessa vaan yhden. Mutta syntymäpäivä on aina maalipäivä."

4. UrPS/2 – KylVe 9-3 (5-2) 31.5.2013

Raportti

”Kun on ollut katsomossa kokemassa näitä pelejä ja elänyt niitä täysillä, niin sen siirtäminen kentälle oli hienoa. Ensimmäinen KylVe-pelini ja olipahan peli kyllä. Missään vaiheessa ei ollut epäselvyyttä, että kumpi pelin vie, mutta meidän voittolukemat olivat ainoa jännityksen aihe.

KylVe oli tuossa vaiheessa varmaan syvimmällä mitä ovat olleet. He putosivat edellisenä kesänä Vitosesta Kutoseen ja tuo nimenomainen kesä oli heiltä kokonaisuudessaan paljon heikompi kuin esimerkiksi tämä mennyt kesä. Mielestäni pelaajistossa ei ole tapahtunut suurta muutosta, mutta parempia tuloksia heillä kuitenkin oli nyt.

Pelistä jäi mieleen pitkä avaussyöttö, josta Lähdekorven Arttu karkasi tekemään UrPS-uransa avausmaalin. Sitä toki en muistanut, että olisi ollut Artun ihan avausmaali, mutta hyvä lisä tuohon."

3. Jags 2 – UrPS/2 2-3 (1-2) 5.6.2012

Raportti

”Nyt päästään kärkikolmikkoon, joista jokainen huikeita pelejä. Tämä yksi parhaista, ehdottomasti. Pohjustuksena, että alla oli kolme tappiota ja Harvialan kentälle lähdettiin ilman vaihtomiehiä. Ojalan Ilari oli mukana tuossa pelissä ja hyvä apu olikin keskikentän pohjalla.

Oltiin selvästi kasvettu jo. Totuus kuitenkin oli, että Jags 2 oli kova joukkue, todella kova. Siis fyysisesti. Siellä kyllä meitä poikia opetettiin kunnolla, mutta samalla me oltiin kyllä selvästi parempi jalkapallojoukkue. Johdettiin 0-1, johdettiin 1-2, mutta päästettiin molemmilla kerroilla kaveri rinnalle.

Tuon pilkulta tulleen tasoituksen jälkeen muistan, ettei peliä ollut mitenkään älyttömän paljon jäljellä. Varmaan 10-15 minuuttia maksimissaan. Silloin kuitenkin meillä oli riittävän vahva henkinen kantti, kyllä ainakin itse tiesin, että käännetään se peli meille.

Lepistö (Eero) tarjoili ja Uotilan Otso iski voittomaalin. Vain muutama minuutti tasoituksesta. Sen jälkeen ei enää mokattu johtoa ja oli kyllä mahtava avausvoitto. Tuosta pelistä tiesi, että meidän henkinen kantti on riittävällä tasolla Kutosessa pärjäämiseen. Todella iso voitto henkisesti.”

2. Ikurin Vire – UrPS 0-5 (0-1) 9.5.2013 Regions’ Cup

Raportti

”Tämä oli todella mielenkiintoinen tapaus. Edustusjoukkue siis eteni cupissa toiselle kierrokselle vasta uusinnan jälkeen. Sen jälkeen tämä peli Ikurin Virettä vastaan tuli todella nopealla aikataululla. Helatorstai ja kello 11 ei ollut ihan optimaalinen aika kenellekään. EI meille tai vastustajille.

Aikaisemmin viikolla tuli kyselyä, että pääsenkö peliin, kun on niin vähän väkeä. Olin tietenkin käytettävissä. Jo viikolla kuitenkin selvisi, että pelkkä osallistuminen ei riittäisi. Luvassa oli myös paikka avauksessa. Hyvin paljon oli varavaihtoehtoinen kokoonpano. Puolustuslinja oli Heleniuksen Harri, Pollarin Ville ja Rytkyn Turo itseni lisäksi. Tuosta kolmikosta vaan Harri oli siihen aikaan varma avauksen mies, kun muut kaverit pääsivät vain harvoin kiireiltään mukaan.

Peli oli Kutosen joukkuetta vastaan, mutta kyllä FutisForum oli luonut jonkinlaisen maineen Ikurin Vireen ylle. Itseäni ainakin jännitti perkeleesti. Lähdettiin Espoosta avovaimon kanssa muistaakseni klo 8 ajelemaan kohti Tamperetta, että silloin hieman koeteltiin taas rakkautta lajiin.

Peli meni lopulta suht hyvin. Pollarin Ville oli toppariparina aivan jäätävän hyvä. Teki kaiken oikein, katkoi varmaan kaikki hyökkäykset, joten sain olla mukana vain tukemassa. Ei meillä muistaakseni suurempaa hätää ollut missään vaiheessa alakerrassa.

Olen itse aina arvostanut nollapelejä topparin paikalta enemmän kuin esimerkiksi maalejani. Meillä on aina ollut parempia kavereita tekemään niitä maaleja, joten jos olen pystynyt auttamaan joukkuetta pitämällä omaa päätä puhtaana, niin olen ollut siitä tyytyväisempi.”

1.       UrPS – JanPa 4-2 (2-1) 19.8.2012

Raportti

”Tämä on oma ehdoton ykkönen. Oltiin vielä edellisellä kierroksella hävitty ParVille vieraissa 8-1. Ei ollut taivaankappaleet meidän puolella. Taisi olla maksimissaan yksi vaihtomies lähdössä peliin, kun Mäkelän Artturi sattui olemaan lähdössä katsomaan tuota. Artturi nappasi sitten naapurissa asuessaan vielä kengät mukaan ja lähdettiin kentältä kohti Punkalaidunta.

Siellä on aina ollut erinomaiset puitteet. Paras kenttä missä olen itse päässyt pelaamaan. Itse peli oli mielenkiintoinen. JanPa iski heti avaushyökkäyksestä, mutta tultiin tasoihin ja mentiin vielä avausjaksolla ohikin. Toisella jaksolla JanPa tuli tasoihin, mutta rynnistettiin ohi ja voittoon.

JanPalla oli niin monta vaihtomiestä, että kaksi niistä oli palauttamassa palloja, kummassakin päädyssä siis yksi. Oli vielä makoisampaa, että heillä oli varaa uhata huonompia pelaajiaan pallopojiksi ja silti me voitettiin peli ilman suurempaa vaihtomieslaumaa.

Kahdesta päästetystä maalista huolimatta pelattiin kyllä todella tasapainoinen peli ja ansaittiin voitto. Kaikki huomioiden kyseessä oli todella suuri saavutus. JanPa taisi tuolla kaudella hävitä vain yhden pelin tuon lisäksi. Kausi päättyi Janakkalassa nousuun ja oli tiukilla, etteikö JanPa olisi noussut viime kauden päätteeksi Neloseen. Kyllä siellä on siis tehty asioita oikein. Ehkä tuota yhtä Punkalaitumen reissua lukuun ottamatta..”

Kun katsoo listaa, niin pääosin siinä on noita avauskauden pelejä. Ne kuitenkin ovat jääneet hyvin mieleen. Niillä peleillä on paljon tunnearvoa. Ne pelit voisivat olla varmaan kaikki tuossa listalla. Toivottavasti tämä herätti muistoja muidenkin matkaa taivaltaneiden kohdalla. Paljon hauskoja tarinoita noistakin varmasti unohtui, mutta niistä saa ja pitää muistutella. Sen verran voin sanoa, että jos teillä joskus tulee elämässä tilanne, jossa pitää päättää, että lähteekö jonkun urheilujengin matkaan mukaan, niin sanokaa kyllä. Kaikki matkustelu, tuskailu ja ilo on ollut sen arvoista. Ehdottomasti.

Alla muutama kuva alkuvuosilta. Kaikki kuvat taitavat olla Lauri Vuoren käsialaa, joten kunnia hänelle.