Silmätikkuna

Urjalan Sanomat 25/07/2013 (Numero 30) tarjosi asiaa urjalalaisesta kannustuskulttuurista. Ei ehkä ihan siinä valossa ja yhteydessä mitä olisi joskus toivonut. ”Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta” sanotaan, mutta olisi tämä juttu voinut jäädä tekemättäkin.

Laitan tuon jutun alle, jotta jutusta tietämättömät pääsevät aiheesta kiinni. Pähkinänkuoressa siis yhtäkkiä keksittiin urheilukentän järjestyssäännöt, joita täytyy noudattaa. Sehän on täysin selvää, että sääntöjä pitää noudattaa, mutta tapa millä asia tuli nyt ilmi viiden vuoden kannattamisen jälkeen, on aiheuttanut UrPSupportersin riveissä runsaasti ihmetystä. Eikä ihmettely pelkästään ole jäänyt kannattajaryhmittymän sisälle.

Päihteet nousevat tasaisin väliajoin suureksi puheenaiheeksi. Tällä kertaa Urjalan Sanomat vapaatoimittaja Kari Kauppisen johdolla puuttui tähän yhteiskunnan epäkohtaan. Näin alkuperäisen tarinan, joka oli tarkoitus lehteen julkaista, mutta onneksi päätoimittaja Olli Ristimäki otti vielä jutun uudelleen tarkasteluun ja nykyinen lehtijuttu on ihan siedettävää luettavaa, eikä mustamaalannut Palloseuran toimintaa, kuten alkuperäinen hieman teki.

Ikävää tilanteessa on tietenkin Urjalan Palloseuran saama negatiivissävytteinen julkisuus meidän kannattajien kautta. On kuitenkin ollut erittäin hienoa miten UrPSin joukkueenjohto ja puhenjohtaja Aaro Rytky ovat olleet koko ajan meidän puolella asiassa, vaikka helpoin tie ehkä olisikin sulkea seura ja kannattajat erilleen. Näin toimii todellinen seura, joka on enemmän kuin sen joukkueet, valmentajat, taustatyöntekijät. Todellinen seura on myös kannattajat, eikä pelkästään vaan äänekkäämpi UrPSupporters. Seuralle varmasti suurempi taloudellinen apu on lukuisat muut kannattajat, jotka peliin tullessa ostavat kahvin, makkaran tai muuta mukavaa kioskista. UrPSupportersin arvo on ehkä sitten enemmän tunnelmapuolella.

Pääsen keskustelemaan eri ihmisten kanssa viikoittain urjalalaisen jalkapallo tilasta. Vielä kertaakaan minulle ei ole suoraan sanottu, että UrPSupporters mitenkään pilaisi urjalalaista jalkapalloa, päinvastoin. Olen kuullut jopa hurjia tarinoita, että UrPSin pelejä olisi lähdetty katsomaan hieman kauempaa hyvän tunnelman takia. Silloin käsittääkseni tehdään hyvää mainosta niin Palloseuralle kuin ihan yleisesti Urjalallekin. Kentänhoitaja Taisto Laakso kävi juttelemassa FJK-vieraspelissä, että oli kehunut meidän siisteyttä ja käytöstä tämän lehtijutun tiimoilta. Sitä ei missään vaiheessa nähty lehdessä.

Yleisesti jalkapallopiireissä Urjalalla on tunnettu ja hyvä maine. Toki ylilyöntejä ja soraääniä löytyy, mutta kaikkia ei voi miellyttää. UrPSupportersin tärkeä tehtävä on ollut Palloseuran tukemisen lisäksi nostaa suomalaisen jalkapallon tunnettavuutta ja heikkoa mainetta potkupallona. Jalkapallo paikanpäällä on hieno elämys, joka jokaisen tulisi kokea.

Urjalan Sanomien torstaista juttua seurasi perjantainen kotipeli. Ei tarvinnut olla kovinkaan erikoinen ennustaja, jotta arvasi, että lehtijuttu houkuttelee yleisöä paikalle hieman normaalia enemmän. Näin se mielestäni olikin. Vastassa kuitenkin oli urjalalaisyleisölle suhteellisen hajuton ja mauton PP-70. Hajuton ja mauton siis sen takia, että mitään yhteistä erikoishistoriaa joukkueilta ei löydy, joka olisi nostanut tunnelmaa entisestään. Tampereeltakaan tuskin oli isoa porukkaa saapunut vierasjoukkueen mukana. Siihen suhteutettuna yleisömäärä oli oikein hyvä.

Itse keskityn hyvin harvoin siihen kuinka paljon katsomossa on porukkaa ja mitä siellä tehdään. Perjantaina oli kuitenkin hyvä paikka tehdä pieni poikkeus ja välillä vilkaista pitävätkö oletukseni ”silmätikkuna” olemisesta paikkansa. Väittäisin tämän pelin perusteella, että kyllä pitivät. Lähes yhtä pienellä marginaalilla Urjalan Sanomien juttu oli tehty, sillä siinähän väitetään, että alkoholia on koskaan ikinä urheilukentän aitojen sisäpuolella nauttinut vain UrPSupporters. Jokainen peleissä käynyt tietää tuon väitteen paskapuheeksi. Ei siis sillä, että siellä olisi alkoholinnauttiminen koskaan häirinnyt yhtään ketään, mutta syntipukki oli löydyttävä.

On kuitenkin sinällään erittäin hyvä, että kaikki huonomaineisuus keskittyy UrPSupportersin piiriin. Selkeästi kyseessä on urheilukentän näkyvin osa katsomossa ja jos jossain olutta juotaisiin, niin sieltä alakulmasta se toki helpoiten huomattaisiin. Ehkä kaikkien kannalta parasta oli, että järjestyssääntöjen rikkomisesta syytettiin nyt vaan tätä yhtä osaa katsomosta. Nyt jokainen voi omalta osalta miettiä ottaako sen yhden (tai muutaman) pelioluen siihen peliin mukaan.

Perjantaina vältyttiin ylilyönneiltä ja kaikki meni katsomossa hyvin. Olut ei virrannut katsomossa ja pelihän oli erittäin heikko esitys. Toivon mukaan jokainen, joka lähti vaan valvomaan meidän käytöstä perjantaina, niin oli tyytyväinen sääntöjen noudattamiseen. Tuliko yhteiskunnasta parempi paikka tämän myötä? Sen voi jokainen itse päättää.

Lehtijuttua varten antamassani haastattelussa kysyttiin vaikuttaako omaan käytökseeni paikkani Palloseuran johtokunnassa. Tietenkään se ei vaikuta. Aktiivinen toiminta kotisivujen ja joukkueen äärellä sen paikan sinne on avannut. Omalta kohdaltani ei ole mitään hävettävää UrPSupporters-uralla. Jos satunnainen olut-tölkki peleissä siihen vaikuttaisi, niin jotain olisi vialla.

UrPSupporters on edelleen hyvin mystinen ryhmittymä jalkapallopiirien ulkopuolella. Syytä siihen en tiedä. Toivottavasti pieni juttu meidän toiminnasta lehdessä auttaa ihmisiä ymmärtämään, että UrPSupporters ajaa ennen kaikkea seuran etua. On aivan selvää, että kaikki negatiivinen julkisuus voi vaikuttaa seurassa toimijoihin tai sponsoreihin. Sitä ei kukaan toivo.

Nyt toivotaan, että tämä koko typerä episodi voidaan unohtaa ja keskittyä olennaiseen. Kauden tärkeimmät pelit ovat edessäpäin ja ensi kesä on Palloseuran osalta erittäin merkittävä 50-vuotisen taipaleen takia. Säännöt on nyt hallussa ja toivottavasti yhteiskunnallisten vaikuttajien puuttuminen asioihin, joista eivät mitään ymmärrä, päättyy tähän. Seuraavassa julkaisussa palataan taas kentällä tapahtuviin asioihin.