perjantai 2. toukokuuta 2014

Kriisi



Se teksti, mistä piti tulla ihan vain satunnaisten alkukauden kuulumisten keräilyä, muuttuikin kriisitekstiksi. Se alkukausi, joka tiedettiin haastavaksi, muuttuikin lähelle painajaismaista. Se joukkue, jonka piti olla valmis, ei ehkä ihan vielä tässä vaiheessa sitä ollutkaan. Nyt olisi paikka painaa kriisinappulaa ja alkaa manata pahinta, mutta ei tässä todellisuudessa vielä ihan niin syvissä vesissä olla.

Kahden viimeisen ottelun tulokset ovat olleet pettymyksiä, sitä en kiistä. Näkemäni TamU-K -ottelu oli vaisu esitys Palloseuralta. Kuulopuheiden mukaan PP-70 -pelissä oli samoja elementtejä. Molemmissa kuitenkin yhteisenä tekijänä oli se, että vastustaja oli huippuluokkaa. Ei se nyt suoranaisesti ole häpeä hävitä paremmalleen. Lukemat tässä vaan aiheuttavat pientä häpeää. En jaksa uskoa, että UrPS olisi missään nimessä noiden lukemien verran huonompi kumpaakaan joukkuetta.

Ei ole mikään salaisuus, että UrPS on aina alakynnessä, kun pelialustana on tekonurmi. Kun sitä ei käytä kuin satunnaisesti, niin siihen ei totu. Sen osaa jo sanoa omien kokemusten kautta. Nopeasti mietittynä olen itse ollut osallisena muistaakseni kerran voitollisessa tekonurmipelissä, joka on siis ollut ihan virallinen peli. Muilla kerroilla on poistuttu enemmän tai vähemmän suuri tappio niskassa. Tekonurmi on kuitenkin tylsä ja suoraan sanoen paska selitys. Sitä olen kuitenkin käyttänyt viime kesinä useasti.

Ensi viikosta lähtien Palloseura harjoittelee taas isolla kentällä ja omalla stadionilla. Ei siis pitäisi enää mennä pitkää aikaa, kun pelintaso ja itseluottamus palautuvat kohdilleen. Se ei välttämättä näy vielä tulevan viikon LeKi-matsissa, mutta todennäköisesti jo kotiavauksessa Patoa vastaan nähdään sitä kauden parasta UrPSia. Pitäisi ainakin nähdä. Tämän hetken treenit +10 hengellä leikkikentän kokoisella kentällä eivät ole palvelleet ketään, sillä ei treenaaminen ole edes näkynyt peliotteissa kuin satunnaisesti.

Eivät UrPSin kaikki ongelmat ratkea siihen, että joukkue pääsee parempiin olosuhteisiin harjoittelemaan. Harjoitusten laadulla on myös merkitystä. PP-70 ottelussa UrPSia vastaan rankaistiin useamman kerran erikoistilanteista, sama oli TamU-K:ta vastaan. Niissä joukkueen tulee olla valmiimpi. Viime kaudella UrPS oli nimenomaan erittäin vahva joukkue hyökkäyspään erikoistilanteissa, joten osaamista löytyy.

Jalkapallo on joukkuepeli, mutta UrPSin pelilliseen lamaan olisi helpottanut yksi mies jo kummasti. Lauri Helenius on vasta kesäkuusta alkaen täyspainoisesti mukana, siihen asti häntä voi vain ikävöidä. Palloseuran keskikentän pohja kaipaa Lauria yksittäisistä pelipaikoista eniten. Kaikki muut pelipaikat ovat jokseenkin korvattavissa, mutta isoimmat ongelmat tulevat siinä vaiheessa, kun Lauri puuttuu. Kaikella kunnioituksella Esalle (Nikkilä) ja Ilarille (Ojala), jotka ovat olleet kelpo tuuraajia. Puolustuksen ja keskikentän välinen aukko katoaa heti kun #77 palaa riveihin tilkkimään tuon välin. Ei nimittäin ole missään tapauksessa sattumaa, että Palloseura on päästänyt kahdessa viime pelissä 14 maalia omiin, kun keskikentän pohjalta on puuttunut valmentaja Ojalan tärkein pelinappula.

Mutta siis kuten sanottua, vielä ei ole aika viillellä ranteita tai käydä narukaupoilla. Nelonen on osoittanut avauskierroksilla olevansa tasaisempi kuin aikoihin. Ristiinpelaaminen sopii UrPSille erinomaisesti, joskin murskatappiot ovat vetäneet maalisuhdetta surunaaman puolelle.

Olin alustavasti pohtinut kauden vieraskiertueen pisteellistä saldoa niin, että 4-6 pistettä pitäisi olla ihan realistinen ja tavoiteltava suoritus. Kaikki siitä vähemmän on suunnatonta pettymystä ja kaikki siitä enemmän olisi ollut jo ylisuorittamista. Koska TamU-K:n vahvuus ei ollut tiedossa alkukaudesta, niin mietinkin, että pisteet tulevat SW:ltä sekä TamU-K:lta tai LeKiltä. Nyt LeKi on aloittanut erittäin vahvasti, joten tuohon pistemäärään yltäminen Lempäälässä on erittäin kovan työn takana. Palloseura on kuitenkin viime vuosina pärjännyt LeKille ihan hienosti, joten mitään ylitse pääsemätöntä henkistä peikkoa ei pitäisi olla luvassa. Kirjoitushetkellä LeKi on sarjakärjessä päästämättä maaliakaan. Kolme pistettä ensimmäisestä neljästä pelistä ei olisi katastrofi, mutta jättäisi turhan kovaa painetta kotipeleihin kesän ajaksi. Niissä ei olisi oikein varaa pudotella yhtään pisteitä, mutta tänä vuonna vaatimustaso on sitä luokkaa, ettei pistemenetyksiltä kotikentällä voida välttyä. Aika näyttää miten Palloseura vastaa haasteeseen.

Viikko sitten lauantaina sain olla todistamassa yhtä hienointa alasarjapeliä. Vaikka pelillinen osuus jäi tasoltaan vaisuksi, niin katsomossa tunnelma oli kohdallaan. Meillä oli vahva miesalivoima TamU-K:n Sinikaartia vastaan, mutta jäi todella hyvä fiilis siitä miten vedettiin. Todella hyvin järjestetty tapaaminen, joka omalta osaltaan luo painetta UrPSille, kun TamU-K saapuu vierailulle heinäkuun puolivälissä. UrPSupporters elää siis edelleen vahvasti, vaikkakin viime kesien tapaan tuo hyvä esiintyminen taitaa rajoittua vain tiettyihin peleihin kesän mittaan. Niitä on kyllä kalenterista katsottu jo ennakkoon. TamU-K:n siivellä myös UrPS pääsi TheNew York Timesin sivuille. Olisihan se ollut mukavampi päästä muissa olosuhteissa, mutta onhan tämäkin jotain.

Blogin osalta juttujen määrä on ollut pettymys kuin UrPSin kaksi viimeistä vierasottelua. Arvioidussa lupauksessa en ole pysynyt, joten yritän kirjoitella niin usein kun ehdin ja löytyy jutun aiheita. Näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että yhden jutun alle nivoutuu useampi aihealue, joten luvassa on kauden täydeltä sekasalaatteja.

Kakkosjoukkue aloittaa sunnuntaina oman urakkansa kaikessa hiljaisuudessa ParVi/2:n vieraana. Luvassa on peli, josta pisteet ovat erittäin tiukassa. ParVi/2 on muutenkin ollut erittäin paha vastus kakkosjoukkueelle kahden viime kauden ajan. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin ParVi/2 on voittanut joukkueiden kaikki neljä kohtaamista. Nyt tai ei koskaan on aika muuttaa tuota tilastoa. Sillä fiiliksellä ainakin itse ajattelin lähteä sunnuntaina matkaan.

Loppuun otan vielä salaisista arkistoista arvioni sarjasijoituksista Nelosen osalta. Ohessa ei ole mitään päätähuimaavia syväanalyyseja joukkueista, vaan arviot perustuvat paremminkin mututuntumaan ja alkukauden fiilikseen. Totuus voi (ja tulee varmasti olemaankin) jotain ihan muuta. Joukkueet on jaoteltu neljään ryhmään: 1-4, 5-8, 9-12 ja en osaa arvioida. Tuohon viimeiseen ryhmään jää kolme joukkuetta, josta siis melkeinpä pitäisi jäädä yksi joukkue jokaista ryhmää kohti. Joukkueet eivät myöskään ole missään paremmuusjärjestyksessä vaan arvioni mukaan sijoittuvat noille sijoituksille.

Sijat 1-4
NePa
PP-70
VaKP
Kärkeen kuvittelin olevan suht helppoa veikata joukkueita, jotka siellä ovat viime vuosina viihtyneet. Viime kaudella NePa alisuoritti keväällä, joten sijoitus jäi heikohkoksi, mutta tänä vuonna varmasti kärkikahinoissa.

Sijat 5-8
UrPS
LeKi
TP-49
Tähän uskoisin Palloseuran yltävän. Myös LeKin ja TP-49:n pitäisi säilyä ihan helposti, mutta puhti ei alkuarvioni mukaan riitä ihan loppuun asti.

Sijat 9-12
FJK
SW
Ilves/2
FJK pääsi hieman yllättämään harjoituspeleissä, mutta niinkö riittää nuoren joukkueen potku kesällä. En osaa sanoa, mutta mutu heitti forssalaiset tähän seuraan. Ilves/2 kyllä aika arvauskorttina täällä. Varmaan futisforumin puheet saaneet uskon loppumaan.

En osaa arvioida
Pato
FC Melody
TamU-K
Ei ole yllätys, että tämä ryhmä on nousijoita ja yksi putoaja. Nousijoiden osalta hype oli keväällä niin valtaisaa, että todellisuutta oli vaan liian hankala veikata. Alkukausi näyttää varmaan molempien osalta suunnan. Pato mukana arvoituksellisena putoajana.

Loppuun vielä kuvia, koska kuvat ovat kivoja. UPS-logot ovat tyylikkäitä muistutuksia tulevasta juhlakesästä. Aihetta pysyä hereillä sen suhteen myös.